sunnuntai 23. syyskuuta 2018


Kiitos Tiibetinterrierit ry:n aktiivisille puuhanaisille, on tibbeille järjestetty jo joitakin vuosia paimennuspäiviä Somerolla. Tibbe kun on ikivanha rotu, joka on muinoin mm. paimentanut vuohia ja muuta karjaa Tiibetin ylängöillä karavaanin mukana kulkiessaan. Osallistuimme Dakin kanssa ko. tapahtumaan parisen vuotta sitten ja myös Dakin poika TaTu on osoittanut olevansa hieno ja oppivainen paimenpoika. Uskon, että Lyytistä ei moiseen hommaan irtoa intoa, mutta tarkkailtuani Hypen käytöstä, halusin sen ehdottomasti mukaan.

Pahoittelut kuvien laadusta: Kamera jäi aamukiireessä kotiin ja Niko joutui tyytymään kännykkään.
Niinpä lauantaiaamuna heräsimme jälleen kukonlaulun aikoihin, pakkasimme koirat autoon ja otimme suunnan kohti Someroa, jonne saavuimme loistokkaasti myöhässä.
Minulla oli Hypen suhteen kaksi ajatusta: joko se lähtee lampaille innolla ja osoittaa asiaankuuluvia viettejä tai sitten se haukkuu lampaita ja yrittää näykkiä niitä. Onneksi farmilla on erittäin ammattitaitoinen ohjaaja, joten luottavaisin mielin läksimme Hypen kanssa pyörötarhaan kokeilemaan. 


 Hype ylitti kaikki odotukseni, ADHD-sählästä tuli heti lampaiden luokse päästyään fokusoitunut ja se pyrki hyvin pian hallitsemaan laumaa. Toki se otti parit kenguruspurtit ja allekirjoittanut ei aloittelijana varmasti ollut paras mahdollinen ohjaaja, mutta se oli koko suorituksen ajan kiinnostunut laumasta ja onnistui jopa kääntämään (?) sen.



Treeneissä koirat kävivät lampailla kahdesti, ja jälkimmäisellä kerralla Hype jopa tarjosi makuuta lampaita tuijottaen. Itse olin täysin Hoo Moilasena, mutta aitauksen laidalta kerrottiin tämän olevan toivottu toiminto, ja kehut saatuaan se tarjosi samaa käytöstä vielä kahdesti.


Meitä viisaammat kertoivat, että Hype oli ensikertalaiseksi taitava. Itsehän en tajua lajista mitään, ja ihmettelen, että en saanut porttikieltoa tyhmien kysymysten tulvan takia. Hypeä osaan onneksi lukea sen verran, että molemmilla kerroilla sain lopetettua hommat heti vireen lähdettyä laskuun, vielä kun koiralla oli kivaa ja lampaat mielessä.


Erittäin todennäköisesti tulen vielä uudestaankin Hypen kanssa lähtemään paimennusreeneihin. Kokemus oli myös siksi oikein miellyttävä, että jokainen oikeasti treenasi omista lähtökohdista käsin ja ohjaaja oli superkannustava, mutta muisti myös kritiikin antamisen. Lisäksi treenit toteutettiin tietysti lampaiden ehdoilla, sillä aggressiiviset koirat olisi heti suljettu pois treeneistä ja lampaat vaihdettiin, joten samat villapäät eivät joutuneet kovin monen koiran harjoituskappaleiksi.


Leave a Reply

Jätäthän asiallisen kommenttisi! Voit kommentoida myös anonyyminä eikä kommentointia valvota, joten kiltiti kommenttiboksissa sitten! ;)

Subscribe to Posts | Subscribe to Comments

>