Meilläpäin maanantaipäivät eivät ole ankeita, eivät ollenkaan. Nimittäin tuolloin suuntaamme kimpsuinemme ja kampsuinemme Vantaan Ojankoon agilityharkkoihin Pessi-papillonin kanssa. Ystäväni Isabella treenaa samassa ryhmässä meidän havannapapparaisemme Gouldin kanssa.
Pessi tuntuu todella innostuneen aksailusta ja mikäli luoja suo, aiomme jatkaa harrastusta myös alkeiskurssin jälkeen. Olemme aloittaneet kotosalla tokoilun myös Pessin kanssa, ja se tuntuu nauttivan siitä, kun saa tehdä hommia. Itselläni riittää hyvin paljon opittavaa agilityn saralla, itse kun olen enemmän kuitenkin toko- ja näyttelyihmisiä.
Isabella on harrastanut agilityä jo vuosia ja olenkin saanut häneltä korvaamattomia neuvoja ja täytyy sanoa, että oikein hyvin leirikoiratasoinen Gouldi taipuu vielä vanhalla iällä Bellan ohjaukseen,vai mitä?
Molemmat koirat ovat melko vietikkäitä, lelujen ja pallojen kanssa kouluttaminen tuntuu mielekkäältä, joskin se ehkä nostaa pojille kierroksia välillä vähän turhankin kanssa. Namit ovatkin aina taskussa mukana ja pojat itsehän ovat sitä mieltä, että nimenomaan palkkio on agilityharrastuksen A ja O.
Postauksen kuvat on ottanut Isabella Fagerström.
