keskiviikko 7. lokakuuta 2015


....merten taakse, kauas pois!


Parisen päivää sitten kotiuduimme ehkäpä eeppisimmältä näyttelyreissulta hetkeen, nimittäin matkasimme havannankoiria harrastavien uusien ystävieni Kirsin ja Aijan kanssa Tanskaan Herningiin TanskanVoittaja -näyttelyyn.
Tästä se alkaa: aina yhtä hehkeässä laivajonossa
Eipä siinä, useammassa maassa koiranäyttelyreissaanneena tiedän, että rankkaa saattaa olla ja siihen varustauduttiin Viikingin uudenkarhealla aluksella syömällä hyvin ja nukkumaalla semipitkät yöunet. Koiranäyttelyreissaajalle Turku-Tukholma -reitti on suorastaan täydellinen, sillä alus lähtee suhteellisen myöhään, mutta on perillä Tukholmasssa jo 6.30, eli esimerkiksi Tuhkolman alueella ehtii käydä "päiväristeilyllä" koiranäyttelyissä ja ryhmäkilpailuihinkin ehtii mukavasti.

Tai sitten meidän tapauksessamme, jolloin aina yhtä tylsän, mutta hyväkuntoisen Ruotsin läpi ajettua ollaankin jo Euroopassa vielä saman päivän aikana.



Matkassa mukana oli nelijalkaisia siis kuusi kappaletta. Minulla Leevi (Fabulous Teddy's Daniel Wanderer), sillä emme halunneet lähteä Dakin kanssa tässä vaiheessa vuotta näin rankalle reissulle. Leevin lisäksi mukanaani oli tietysti havannankoira Mikki. Leevi ja Mikki istuvat kuvassa keskellä, Mikki Leevin vasemmalla puolella.

Aijalla ja Kirsillä oli nuo loput havannalaiset: Taimi, Roosa, Jedi ja Miisa, jonka kanssa sain tehdä lähempää tuttavuutta sunnuntain näyttelyssä.

Kute tiedettyä, matka Tukholmasta Ruotsin eteläkärkeen Malmöön on pitkä ja tuskainen. Onneksi saimme taittaa sen hyvällä autolla ja pääsimme kaupungistakin pois ennen ruuhkia. Jonkin verran autoista kiinnostuneena vaadin ohjakset itselleni, sillä Kirsi oli juuri päivittänyt autonsa upouuteen Kiaan, jolla oli yllä supermukava ajaa! Sitä paitsi seura oli loistavaa: löysimme Aijan kanssa välittömästi yhteisen sävelen sen jälkeen, kun oli selvitetty toistemme nimet, lapset, koirat ja ammatit. Niinpä tylsinä hetkinä Kian carpool karaokessa laulettiin Mörkö se lähti piiriin, Aja hiljaa, isi, Kuusi pientä ankkaa lähti leikkimään ja muita ihania lastenlauluja, jotka ainakin pitivät kuskin hereillä.
reissumukit!
Tanskaan saavuimme Storebeltin siltaa pitkin sopivasti silloin, kun Kööpenhaminalaiset pääsevät töistä, ja ruuhka oli jäätävä, noin kymmenkertainen Helsingin työmatkaruuhkiin verrattuna. Ruuhkasta selvittyämme saimmekin posotella vajaat sata kilometria suuremmitta tuskitta kunnes taas, The Ruuhka: hätävilkkuja, hätäajoneuvoja. Voi pyhä jynssäys, meillä oli kuusi pestävää koiraa kyydissä...

Ilmeisen ansioituneina tanskan kielen taitajina selvitimme radiosta, että jossakin, ilmeisesti aika lähellä oli sattunut tosi massiivinen onnettomuus, jonka johdosta matkanteko takkusi. Matkaa itse hotellille oli alle sata kilometriä, mutta keskinopeus oli noin 5km/h ja kello oli tanskan ajassa kenties kymmenen.

Navigaattori ei tarjonnut meille kiertoteitä, joten pääsimme kuin pääsimmekin ruuhkasta läpi ja nilkka suorana Billundin Zleep-hotelliin, jossa pistettiin pystyyn tehokkain koskaan kokemani koiranpesulinjasto, joten saimme nukkua ennen näyttelyyn lähtö ainakin pari tuntia!

Näyttelypaikalle päästyämme kyhäsimme leirimme (neljä trimmauspöytää, häkit, tuolit ja koirakärry) pystyyn ja sitten olikin aika viedä koirat kehään. Lauantaina havannalaisilla oli tuomarina Mikael Nilsson Ruotsista, joka ei arvostanut Mikkiä ollenkaan. Muutenkin tulos jäi laihanlaiseksi, paitsi Kirsin Jedi voitti urokset ja oli VSP, eli vastakkaisen sukupuolen paras.

Kuva: Terese Bjerregaard 
 Leevi puolestaan kipitteli sveitsiläisen Cristine Rossierin kehässä tulikuumassa seurassa PU2-sijalle ja oli rotunsa paras veteraani! Ryhmäkehistä meille jäi luu käteen, joten superväsyneinä pakkasimme maallisen omaisuutemme Kiaan ja ajoimme Herningin keskustaan Kultaisten Kaarien herkullisten antimien äärelle ravitsemaan itseämme, jotta jaksaisimme pestä illalla vielä lisää koiria.

Kuva: Aija Limón
Sunnuntaina, Tanskan Voittajanäyttelyn päivänä, havannat ja tibbet olivat kivasti päällekkäin, mutta onneksemme lähes vierekkäisissä kehissä. Tällä kertaa tulosten suhteen onni suosi meitä, sillä Mikki voitti junioriluokan ja kruunattiin siis Tanskan juniorivoittajaksi (DKJV-15) ja Helmi-mummeli oli paitsi ROP-veteraani, myös rotunsa paras ja upouusi Tanskan voittaja sekä veteraanivoittaja. Itse ennen tibbekehää loikkasin lennosta Miisa-havannan narun jatkeeksi, ja tulos oli kovassa seurassa eri3 SA!

Roosa ROP ja ROP -vet. Kuva Aija Limon
Tiibetinterrierit arvosteli sunnuntaina unkarilainen Tamas Jakkel ja Leevi oli vauhdikkaalla tuulella, tulos oli sama kuin eilen, mutta tänään minua oli informoitu siitä, että se ei ollut ennen Tanskassa käynyt, joten se sai Tanskan sertin ja tuli Tanskan muotovalioksi ja muistaakseni samalla Pohjoismaiden muotovalioksi! Lisäksi ROP-veteraanina sekin sai asiaankuuluvan DKVV-15 -tittelin nimensä eteen.
Kuva: Aija Limón

Ryhmäkehiä odotellessamme ehdimme syödä hieman ja käydä vilkaisemassa expo-aluetta, mutta eipä sieltä oikein mitään kummallista löytynyt tuliaisiksi. Ryhmäkilpailut ja niiden alkuseremoniat kestivät ja kestivät ja viimein niiden alettua Leevi oli aivan kierroksilla, se juoksi hihnan verran edelläni ja loisti kuin timantti! Välillä se katsoi minua kuin nauraen. Vitsit, että sitä oli kiva esittää! Tuloksista sen verran, että Leevi oli BIS 3 -veteraani.
Kuva: Aija Limon

Oheisesta linkistä näkyy paitsi mainitsemani tuskastuttavat alkuseremoniat, myös ison kehän kiva merirosvoteema, joka kattoi myös kehähenkilökunnan pukeutumisen! Teema ja ison kehän koristelu oli mielestäni näyttävä, mutta ei vienyt huomiota pois pääasiasta, eli koirista. Jos et jaksa katsoa koko videota, BIS-veteraani -kisa alkaa kohdassa 1:43.


Viimein pääsimme raahautumaan pois näytteyalueeltamme kiitollisina siitä, että Leevi ei voittanut mitään isoa pokaalia vaan oikein kätevän ensiapulaukun, nimittäin en ole ihan varma, mihin se pokaali olisi mahtunut.

Osa sunnuntain rusettisaaliista. Kuva Kirsi Räikkönen
Illalla juhlistimme hetken voitokkaita koiriamme hotellilla, pakkasimme kamat ja painuimme pehkuihin, sillä seuraavana aamuna olis aikainen ylösnousu ja matka kohti Tukholmaa, Turkua ja työpaikkaa.

Paluumatka meni sen kummemmitta mutkitta ja itsekin ehdin melkein ajoissa töihin, joten kannatti lähteä! Suurkiitos matkaseuralle ja Tarjalle ja Jaanalle, että pojat pääsivät reissuun! :)



Leave a Reply

Jätäthän asiallisen kommenttisi! Voit kommentoida myös anonyyminä eikä kommentointia valvota, joten kiltiti kommenttiboksissa sitten! ;)

Subscribe to Posts | Subscribe to Comments

>