keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Tyttöjen välinen ystävyys ja tyttöjen kesäiset autoretket ympäri ämpäri ovat ehkä parasta mitä tiedän. Tilaisuus teki varkaan, kun päätimme lähteä Oulun tuplainttinäyttelyyn tavoittelemaan Metelle paikkaa junior handlerin SM-finaaliin ja kisailemaan hieman hurmaavan havannalaisen Mikin (Bayarin Cappucino) kanssa, jonka omistaa rakas ystäväni Jaana.


Valitettavasti Jaana joutui jäämään rannalle ruikuttamaan, kun perjantaiyönä puolen yön maissa starttasin auton kohti Kuopiota, jossa Mette viettää kesälomaansa. Rakastan ajaa yksin kesäöinä, joten matka taittui iloisen euforian vallassa ja niin saatiin kammettua aamuyöstä kyytiin uninen Mette, joka kuitenkin oikein kiitettävästi pysyi hereillä koko matkan Ouluun.

Mikä parasta, toinen rakas ystäväni kaukaa Lieksasta, Anu, jolla on ilo ja kunnia omistaa paitsi kolme dobermannia, myös apso, maailman ihanin tyttösellainen koodaili kanssani loppuviikosta ja päätimme viettää viikonlopun kolmisin ja majoittua hotellin sijaan Kempeleen Moottorimajaan. Kuulostaa hurjalta, mutta mesta oli oikein kelvollinen ja luultavasti suuntaamme sinne myös ensi vuonna. Toki suuri plussa oli se, että minun ja Meten huone koirineen päivineen kustansi yhteensä 50 euroa ja huoneessa oli jääkaappi sekä kahvin- ja vedenkeittimet. Aamupalaa ei ollut, mutta sen olisi halutessaan saanut lunastaa viereiseltä shelliltä noin viidellä eurolla. Me päätimme selviytyä omin eväin.



Lauantaina pystytimme pinkin telttamme raviradalle ja kehäilimme oikein hienoin tuloksin: Mikki oli ROP-pentu ja Mette esitti ilmeisesti noin neljä koiraa, jotka kaikki pärjäsivät loistavasti. Anukin taisi voittaa jotain,
en kyllä kuollaksenikaan muista mitä.




Illalla saimme päähämme lähteä kuvaamaan kauniita koiria ja naisia Hailuotoon. Kuvia tuli kolmisensataa ja meillä oli aivan hulvattoman hauskaa!









Hauskaa kesti siihen saakka, kun pääsimme lautalle lautalle, jota muuten silloin luulimme lossiksi, ajaessamme huomasimme myöhästyneemme siitä noin kahdella minuutilla. Pikainen vierailu Hailuoton kahvilakioskihässäkkään osoitti seuraavan lautan tulevan PUOLENTOISTA tunnin päästä, eli kello 22.30...

Väsyneet matkailijat
Ketutuksen määrä oli suurehko, ainakin meikäläisellä, sillä olinhan siihen mennessä valvonut jo  reippaasti yli vuorokauden ja ajanut noin 800 kilometriä. Mutta kuinkas kävikään... Aikeissammehan oli mennä mantereelle päästyämme kultaisten kaarien ravintolaan ruokailemaan, päätimme, hieman epäillen tosin, tilata kahvilasta hampparit. Ylläripylläri, tilaamani vuohenjuustohamppari osoittatui vähintään TOP-3 -kärkeen mitä koskaan syömiini hamppareihin tulee. Hyvässä seurassa loistavan ruuan äärellähän aika tunnetusti kuluu kuin siivillä ja niin vihdoin pääsimme takaisin majapaikkaamme syömään Anun synttärikääretorttua ja nukkumaan!


Aamulla heräsin siihen, kun Anu ja Mette olivat tupsutelleet koirat valmiiksi ja niinpä raijasimme kamat autoon ja päräytimme takaisin raviradalle, jossa Mikki oli taas ROP-pentu (tämä oli muuten viides kerta putkeen...) ja Mette ja Pessi menestyivät hienosti junnuissa neljännelle sijalle!



Kotimatkalle saimme vielä lisää seuraa parista huikean hauskasta tyttösestä, joten väsy alkoi painaa vasta kotona. Huikea reissu, kiitos tytöt! <3


Leave a Reply

Jätäthän asiallisen kommenttisi! Voit kommentoida myös anonyyminä eikä kommentointia valvota, joten kiltiti kommenttiboksissa sitten! ;)

Subscribe to Posts | Subscribe to Comments

>